sunnuntai 4. lokakuuta 2009

Markkinat..

.. juuri sellaiset kun pitää. Tuuli piiskaa, sade kastelee, paikalla vain ne ketkä oikeasti haluavat kokea markkinoiden tunnelman. Meriteitse Kauppatorille erittäin syksyisessä kelissä. Helly-Hansen, Halti, lämmin, kuiva... 10 pistettä valmistajille. Nyt tiedän että lampaita vituttaa kun ne kastuu, villalapaset EI pidä vettä. No se ei kyllä ole syy miksei lampaat ui (KVG).

Perinteiset aamukahvit ja teet Toripojilla, Suomen, Torin ehkä Maailman paras lihapiirakka kyytipoikana. Toripojat osaavat luoda tunnelmaa, kaasulamppujen, lämmittimen, hyvän palvelun ja maukkaiden tarjoilujen parissa (www.eat.fi).

Miksi jotkut saaristolaisperinteitä vaalivat silakkamarkkinoilla olevat myyjät ovat kun pahemmanluokan intialaiset katukauppiaat. Huutelevat tarjouksia, tyrkyttävät maistiaisia ja sisäänheittäjät parveilevat. Yksi venekunta oli kun Kalliossa oleva vanha nuuskakioski, jossa tuhansia juopporetkuja nähnyt "stadin kundi" oli niin kyllästynyt kaikkeen, että varmaan haluaisi upottaa veneensä. Miksi edes menit sinne torille myymään? Virheostos valkosipulisilakan osalta. Teki mieli antaa purkki takaisin ja sanoa: Pidä rahat, opettele olemaan....

Mutta, muutama pariskunta oli sellanen joka sai pienen saaristolaistunnelman aikaiseksi, veneen rekvisiitat ja väsynyt mutta lämminhenkinen palvelualttius oli hyvä yhdistelmä. Tiesivät mitä tekevät, mitä myyvät, mistä puhuvat ja miksi ovat markkinoilla. Mukavaa.

Paluumatka kun tsunamin keskellä, epäkuntoisella vanhalla kanootilla..:))

Kehä III ruuhka tulee tossa televisiossa (F1). Onpas tavan tylsä kisa.

Näkemiin taas...

Silakkaa sateessa.

Tänään on se päivä kun Kauppatorilla sillit eri muodossa esiintyvät. Sateiset silakat taitavat olla tämän avajaispäivän kruunaamattomat kunkut. Tai tiedä sit, paistaa se aurinko nytkin. Valon kuvaus kone lähtee mukaan ja toivon saavani siihen tallennettua tunnelmat ja ne muutamat rauhattomat sielut jotka taas kitisee siitä kun on niin paljon väkeä..:)).

Tukkurit ja suurtuottajat pilaavat tunnelman tyrmäävillä tarjouksilla ja kovaäänisillä myyntipuheilla. Parhaat herkut saa niistä joissa valmistaja on itse myymässä muutamia kappaleita luomuksiaan. Hymyilevä vanhempi pariskunta joka vuosi vuoden jälkeen saapuu paikalle kokemuksella, luomaan meille sen ällistyttävän makuelämyksen ja rauhallisen tunnelman. Nämä ovat ehdottomasti parhaita.

Meri pauhaa, kalastusvene myötäilee aaltoja, mökin eteisessä ikkunoiden välistä puhaltava tuuli heiluttaa markkinoille tarvittavaa tillipunttia ja pariskunnan kissa kehrää lämpimän uunin vieressä tietäen että kohta mamma antaa herkkua. Ukko kantaa sadeasussaan äyräitään myöden olevia ämpäreitä täynnä perattuja kaloja rouvalle valmistettavaksi. Tuoreen kahvin tuoksu saa miehen pitämään pienen tauon ennen veneen pakkaamista.

Jos pystyt aistimaan tuon merenrannalla olevan pienen punaisen talon, jossa rouva valmistaa miehen tuomia kaloja markkinoita varten eri purkkeihin omilla salaisilla resepteillä, olet oikean myyntipaikan luona.

Näkemiin.